Historia

Jo ennen ihmiskunnan syntyä maailmassa oli vahvoja voimia, luonnonhenkiä, haltijoita, väkiä. Ja yhtä kauan kuin maailmassa on ollut ihmisiä, on ollut myös vaihdokkaita, ihmislasten tilalle vaihdettuja väen lapsia. Pienissä yhteisöissä vaihdokkailla oli usein vaikeaa. Heitä pidettiin erilaisina, outoina, epäilyttävinä, jopa pahoina. Ihmiskunnan ja yhteisöjen kasvaessa vaihdokkaiden elämä helpottui jonkin verran, mutta vasta kaupungistumisen myötä he alkoivat kukoistaa. Kaupungeissa oli helpompi elää ihmisten huomaamatta – ja kaupungeissa oli enemmän vaihdokkaita, tarpeeksi oman yhteisön muodostamiseen. 

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat vaihdokkaiden kulta-aikaa. He alkoivat kokoontua järjestäytyneemmin, pariutua keskenään ja ihmisten kanssa, lisääntyä. Ja vaikka he huomasivat, että aitoja vaihdokkaita oli entistä harvemmassa, he eivät olleet siitä kovin huolissaan. Olihan vaihdokkaiden lapsilla aina väen voimia, ja heidän kauttaan yhteisön jatkuvuus oli taattu.

Viimeisen aidon vaihdokkaan ilmestymisestä Helsinkiin on sata vuotta. Tämänkin jälkeen vaihdokkaiden määrä kaupungissa kasvoi yhä, erityisesti väestön lisääntyessä sotien jälkeen ja Helsingin kasvaessa rajusti 1950- ja 1960-luvuilla. Vaihdokkaita syntyi paljon ja heitä myös muutti pienemmistä yhteisöistä kaupunkiin. 1970-luvulla Helsingin vaihdokasyhteisö oli suurimmillaan, vaikka aitoja vaihdokkaita ei ollut nähty yli puoleen vuosisataan.

1980-luvulla syntyi ensimmäisen kerran vaihdokkaalle lapsi, jolla ei ollutkaan väen voimia, valtaa. Lapsi, joka oli kaikin tavoin ihminen. Perhe piti tämän pitkään salaisuutena, mutta se tuli ilmi myöhemmin, kun vallattomia lapsia alkoi syntyä lisää suhteessa vaihdokaslapsiin. Samalla syntyvyys koko kansan keskuudessa oli laskenut, niin myös vaihdokkaiden parissa. Hiipumisten, peijaisten ja luonnollisten kuolemien myötä vaihdokkaiden määrä kääntyi laskuun. Tilanne kehittyi hiljalleen, ja vasta viime vuosina Helsingin vaihdokkaat ovat havahtuneet siihen, että heitä on jäljellä alle puolet siitä kuinka paljon heitä oli 1970-luvulla – eikä uusia vaihdokkaita enää synny, ei ole syntynyt moneen vuoteen. Muissa vaihdokasyhteisöissä tilanne on samanlainen.

Merkittäviä tapahtumia Helsingin vaihdokkaiden historiassa

  • 1962 – Taivaanväen Kokko haastaa taivaanväen Vasaman talven käräjillä valtataisteluun ja voittaa, siirtyen taivaanväen johtoon.
  • 1973 – Taivaanväen Viti ja Huuhkaja ja maanväen Törmä perustavat yhdessä rakennusfirma Taivaanranta Oy:n, joka vuosien mittaan kasvaa merkittäväksi toimijaksi alalla. Omistus on nykypäivänä hajautuneempi, mutta kaikki osakkeet ovat väen hallussa. 
  • 1975 – Taivaanväen Siipi ja metsänväen Kaarna menevät salaa naimisiin, vaikka ovat vastakkaisia väkiä. Liittoa ei tunnusteta, ja pariskunta suljetaan väkiyhteisön ulkopuolelle.
  • 1977 – Siiven ja Kaarnan riitaisa liitto päättyy eroon, ja heidät hyväksytään takaisin väkiyhteisöön. Pian Siipi jättää yhteisön ja muuttaa pois kaupungista, jättäen pariskunnan lapset Kaarna-isän huomaan
  • 1984 – Maanväen Mäyrä tuomitaan suurkäräjillä metsänväen Kärpän pahoinpitelystä. Mäyrä joutuu hyvittämään tekonsa palveluksella, ja lisäksi menettää valtansa vuodeksi.
  • 1985 – Vedenväen Kuru jättää perheensä: pakkaa laukun ja katoaa, jättäen omilleen puolisonsa vedenväen Virran ja lapsensa vedenväen Nevan. Vanhempi lapsi maanväen Mäyrä on jo aikuinen.
  • 1990 – Vedenväen Säyne valitaan hiipumaan peijaisissa. Tämän kihlattu, vedenväen Neva, yrittää peijaisissa estää Säyneen hiipumisen ja ottaa tämän paikan, aiheuttaen melkoisen kohtauksen. Neva epäonnistuu ja Säyne hiipuu.
  • 1991 – Kevään käräjillä Nevaa syytetään luonnonlakien rikkomisen yrittämisestä peijaisissa, mutta hänet todetaan syyttömäksi.
  • 1993 – Vedenväen Tulva erotetaan väestään. Tämä harvinainen tapahtuma aiheuttaa melkoisen skandaalin. Myöhemmin samana vuonna hänestä tulee metsänväen Susi.
  • 1997 – Metsänväen Honka joutuu suurkäräjille käytettyään valtaa vedenväen Murtoon. Honka puolustautuu julkeuden lailla, sanoen, että Murto oli vaatinut hänen valtaansa. Murto kieltää tehneensä niin, mutta käräjien päätteeksi Honka vapautetaan syytteestä ja Murto tuomitaan julkeuden lain rikkomisesta. Rangaistuksena hänen on tunnustettava tekonsa ja pyydettävä Hongalta anteeksi käräjillä kaiken väen edessä.
  • 1998 – Metsänväen Kärppä tapetaan. Suurkäräjillä metsänväen Ahma tuomitaan murhasta ja todistajien muistojen sumulla häivyttämisestä menettämään valtansa pysyvästi.
  • 1999 – Taivaanväen Nietos paljastaa luvatta vaihdokkaiden olemassaolon miesystävälleen Jannelle, rikkoen täten salan lakia. Suurkäräjillä todetaan Nietos syylliseksi, mutta lieventävien asianhaarojen vallitessa rangaistus on nimellinen. Janne otetaan osaksi yhteisöä, ja myöhemmin samana vuonna Nietos ja Janne menevät naimisiin.
  • 2000 – Metsänväen Kelo katoaa jälkeä jättämättä vedenväen Murron jätettyä hänet.
  • 2001 – Vedenväen Aava julkaisee ihmisnimellään ensimmäisen kirjansa, vahvasti suomalaisesta mytologiasta ammentavan romanttisen viihderomaanin “Tapion morsian”. Tämän jälkeen hän julkaisee samankaltaisia kirjoja noin yhden vuodessa. Väkinuoriso alkaa kutsua kirjoja “keijupornoksi”.
  • 2007 – Viimeisin tunnettu vaihdokas Ilo syntyy. Ilon jälkeen vaihdokasyhteisöön ei ole syntynyt yhtään lasta.
  • 2013 – Taivaanväen Halla valitaan peijaisneuvostoon, ja pian tämän jälkeen paljastuu, että Hallalla on aivokasvain. Taivaanväkeä syytetään sairaan laittamisesta neuvostoon, mikä on tavan vastaista: peijaisneuvoston jäsenten on oltava terveitä. Sairaudesta ei kuitenkaan tiedetty ennen valintaa, joten valinta pitää ja Halla osallistuu neuvostoon.
  • 2014 – Metsänväen Susi syyttää taivaanväen Nietosta sovitun kaupan perumisesta. Sopua ei sovittelun kautta synny, ja asia etenee käräjille. Lopulta asia ratkaistaan valtataistelulla, jonka Nietos voittaa täpärästi.
  • 2018 – Metsänväen Käki tuomitaan suurkäräjillä vedenväen Riitteen pahoinpitelystä menettämään valtansa kuukaudeksi. Tuomiota pidetään kovin lievänä. Suurkäräjien aikana vallassa on metsänväki.
  • 2018 – Peijaisneuvosto ei saa aikaan päätöstä siitä, kuka hiipuisi, ja lopputuloksena kaikki neljä hiipuvat: vedenväen Luhta, taivaanväen Jää, maanväen Mäyrä ja metsänväen Kauris.
  • 2019 – Ryhmä ihmisiä kaappaa neljä nuorta vaihdokasta ja yrittää viedä heidän valtansa. Nuoret pelastetaan, mutta kokemus on heille traumaattinen. Kaapatut nuoret ovat väetön Runo, vedenväen Meritähti, taivaanväen Tuisku ja maanväen Rakka. Salan lain merkitys kasvaa.
  • 2020 – Maanväen Rakka valitaan hiipumaan peijaisissa. Moni uskoo hänen vapaaehtoistuneen hiipumaan, mutta neuvostossa olleet eivät asiasta puhu.
  • 2021 – Metsänväen Kettu paljastaa vaihdokkaiden olemassaolon ihmiselle, rikkoen salan lakia. Kesällä pidetään suurkäräjät ja Kettu todetaan syylliseksi. Kettu määrätään tunnustamaan julkisesti tekonsa ja pyytämään väkiyhteisöltä anteeksi, mutta hän kieltäytyy. Hänen valtansa viedään, kunnes hän puolen vuoden jälkeen talven käräjillä suorittaa määrätyn anteeksipyynnön ja saa valtansa takaisin.
  • 2023 – Taivaanväen Revontuli kuolee äkilliseen sairaskohtaukseen tammikuussa.
  • 2023 – Kesäkuussa suurkäräjillä kumotaan Liiton laki